|
|
Kääk, kani ei olekaan
sylikani!
Takaisin Lurppanetin
kanisivulle Kanin
hankkiessaan useimmat perheet odottavat saavansa lempeän sylissä pideltävän
lemmikin. Usein kanit kuitenkin inhoavat nostelua ja sylissä pitämistä. Voidaan
lähestulkoon sanoa, että kanin viihtyminen sylissä on harvinaista. Ainakaan kanissa
ei ole mitään vikaa, jos se ei viihdy sylissä. Varsinkin lapsille tulee
tehdä selväksi ennen kanin tuloa kotiin, että kysymyksessä ei ole välttämättä
sylilemmikki. Kani on luonnossa saaliseläin, jonka vaistot kehottavat välttämään pidellyksi tulemista. Nostamiseen liittyy mahdollisesti petoeläimen sieppaamaksi tulemisen tuntemuksia. Kanin viihtymistä kanniskeltavana voidaankin oikeastaan pitää luonnonvastaisena. Jos kanniskelu tai sylioleilu stressaa kania, eläinparkaa ei pidä painostaa. Kanin kanssa pääsee tutuksi ihan mainiosti, vaikka seurustelu tapahtuukin lattialla tai sohvalla – kanille mieluisassa paikassa. Arkaakin kania kannattaa totuttaa ahkerasti ihmisen seuraan ja läheisyyteen. Alkuasetelmaa pehmentää mukavasti esimerkiksi herkkupaloilla hemmottelu sekä hiljainen ja rauhallinen rupattelu. Kanin annetaan nuuhkia kättä ennen koskettamista eikä sitä koskaan lähestytä yllättäen. Tuttavuuden tekeminen etenee rapsuttelemalla esimerkiksi korvien takaa ja päälaelta, paikoista mihin kani huonosti yltää. Kaniyhdyskunnassa lajitoveri yleensä auttaa pitämään puhtaana nämä alueet karvapeitteestä. On myös kaneja, jotka vieroksuvat kosketusta todella paljon – mutta haluavat silti pyöriskellä kodin tapahtumien keskipisteessä. Nämäkin kanit nuuskivat omistajaansa ja saattavat hypellä iloisesti lattialla istuskelevan omistajan jalkojen yli tai tulla nojailemaan etukäpälillään ihmisen kylkeä vasten. Saattaapa pupunen rohkaistua kiipeilemään ihmisensä päällä. Tällainenkin kani pitää siitä, että siihen kiinnitetään huomiota. Sen kanssa kannattaa rupatella ja sitä kannattaa lahjoa herkkupaloilla. Ei ole mitenkään tavatonta että kaikenlaista käsittelyä vieroksuva kani kuitenkin ryhtyy ennen pitkää seurailemaan ihmistänsä huoneesta toiseen ja osallistuu kodin puuhasteluihin touhukkaalla läsnäolollaan. Halua olla ihmisten seurassa voi rohkaista palkitsemalla. Palkitseminen voi tarkoittaa erilaisia asioita rapsutuksesta tuoreyrttiin, riippuen mistä kukin kani pitää. Tällainen yhteiselo kanin kanssa on itse asiassa varsin antoisaa. Tärkeää
on, ettei kania yritetä pakottaa ihmisen ennalta suunnittelemaan käyttäytymismalliin.
Kanille tulee antaa tilaa käyttäytyä sille itselleen sopivalla tavalla –
hylkäämättä tätä kuitenkaan huomion ulkopuolelle. Arka lemmikki tarvitsee
erityisen paljon lämminhenkistä huomiota. Moni kanien ystävä onkin määritellyt
kanit lähinnä tarkkailtaviksi lemmikeiksi, joiden kanssa rakennetaan
ystävällinen vuorovaikutussuhde. Jos tähän kuuluu myös sylissä istuskelua, se
on bonusta – ei pakollinen tavoite. Takaisin Lurppanetin
kanisivulle viestejä kirjoittajalle: paivi@lurppa.net |
|